Kirjailija, joka halusi tasoittaa muiden tietä

Kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Kullervo Järvinen kuoli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 6. lokakuuta 2009. Hän oli syntynyt Tampereella 6. elokuuta 1936.

Järvinen oli paljasjalkainen Pispalan poika jo toisessa polvessa. ”Muistan miten pohjoistuuli painoi seinistä läpi ja ämpärit oli aamulla jäässä”, hän kertoi, mutta kehui kotipaikkaansa kauniiksi.

Nuoruudessaan Kullervo Järvinen kuului Pispalan Tarmoon, ja Hyhkyn urheilukentästä muodostui hänelle toinen koti. Useiden urheilulajien palkintolista kasvoi pitkäksi.

Kiinnostus kirjallisuuteen otti tulta varhain: Järvinen voitti TUL:n Henkisten kilpailujen alle 17-vuotiaiden kirjoitussarjan.

Esikoisrunokokoelmansa Mukulakiviin Järvinen julkaisi 1964. Sitä seurasi kokoelma Elementit. Pitkään kypsynyt Sonnikorven blues julkaistiin 2002. Runot ylsivät Runeberg-palkintoehdokkaaksi ja kokoelma sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

Novelleja ja runoja löytyy useista antologioista. Lyyrinen dialogi Lauri Viidan ja Aila Meriluodon runoista on esitetty Tampereen Teatterissa.

Järvinen aloitti Pirkkalaiskirjailijat ry:n sihteerinä 1975 ja jatkoi puheenjohtajana 1983 - 94. Lisäksi hän hoiti useita keskeisiä kirjallisuusalan luottamustehtäviä.

Sanataiteen opetustyötä hän ehti tehdä Tampereen työväenopistossa, Topelius-akatemiassa, Tampereen yliopistossa, Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja Päätalo-instituutissa. Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavana läänintaiteilijana Järvinen toimi vuosina 1988 - 94.

Ansioluettelon kauaskantoisin työ oli Järvisen aloitteesta Tampereelle 1989 perustettu luovan kirjoittamisen koulutusohjelma, Viita-akatemia. Hän toimi sen pääopettajana vuoteen 2001 ja jatkoi sen jälkeen opetuksen seurantaryhmässä sekä veti runokoulutuksen ”Remonttiryhmää”.

Hänen aloitteestaan opintonsa päättäneiden yhdyssiteeksi perustettiin myös kirjoittajayhdistys Viitapiiri vuonna 1995.

Järvinen hoiti luottamustehtäviään tinkimättömästi ja hänen mielipidettään arvostivat yhtä hyvin kirjailijakollegat kuin hänen oppilaansakin.

Jo Viita-akatemian opettajan aikanaan hän näki 14 oppilaansa julkaisevan oman teoksen. Useista oppilaista tuli hänelle läheisiä ystäviä, jotka vielä vuosien jälkeen toimittivat julkaisunsa tuoreeltaan omistuskirjoituksin Kullervolle.

Järvinen sanoi useasti eläneensä ja hengittäneensä kirjallisuutta näiden toimiensa kautta. Miehen oma, pilke silmäkulmassa laadittu CV päättyy huumorintajuiseen meriittiin: ”Ryypännyt Lauri Viidan kanssa.”

Pispalan poikia.

Juha Siro