Psykiatrin terapiakertaus

Pirkkalaisten vuoden 2009 ensimmäinen kuukausikokous pidettiin pe 30.1. kahvila Valossa. Uusi puheenjohtaja piti mallikkaasti ohjat käsissään ja illan pääpuhuja, Claes Andersson veti väkeä tilan täydeltä.

Monen ammatin mies kertoi kirjailijantyöstään, erityisesti sen esteistä. Mikä saa kirjoittajan välttelemään ja lykkäämään tekstinteon aloittamista. Tuttuja tilanteita varmasti kaikille kirjailijoille. 

Mielenkiintoinen näkemysero syntyi, kun pitkään psykiatrin ammatissa toiminut Clasu kertoi uudesta, vielä julkaisemattomasta tekstistään, jota hän kuvasi omaelämäkerralliseksi, hyvin totuudenmukaiseksi ja henkilökohtaiseksi. Tekstiä tuli kirjoitettua yötä myöten ja se oli "kuin kertauskurssi omasta psykoanalyysistä."

Emeritusprofessori Antti Eskola ei allekirjoittanut tällaista oman elämän lähestymistapaa, vaan kertoi myös kirjoittaneensa vastaavaa tekstiä ikään kuin ulkopuolisesta ja analyyttisemmästä näkökulmasta.

No, muunnellakseni vanhaa roomalaista sananlaskua "Mikä sopii härälle ei sovi Juppiterille", eli mikä sopii yhteiskuntatieteilijälle, ei sovi psykiatrille.

Keskustelin aikanaan tamperelaisen taiteilijan Kauko Salmen kanssa. Hän sanoi minulle: "Joku tekee taidetta nuppineulalla, toinen rautakangella - kummaltakin syntyy hyvää jälkeä." Näin se on varmaan myös kirjoittamisen kohdalla. Myös omaelämäkerrallisen.

Ja lopuksi meitä kaikkia naurattanut kysymys, jota Jaakko Syrjä uskaltautui illan vieraalta tiedustelemaan: "Voiko kirjailija olla hyvä aviomies?"

Mietitään sitä tykönämme. Niin naiset kuin miehetkin.

talviterveisin Juha Siro