Suomen kirjallisuusmuseo Tampereelle

Suomen kirjallisuusmuseon luonnollinen paikka on Tampereella. Kaupunki sijaitsee eteläisessä Suomessa, seisoo erään harjun eteläisellä että pohjoisella rinteellä, liki Helsinkiä, Turkua ja Jyväskylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkavat maisemat ja tapahtumat, jotka ovat synnyttäneet suomalaisen kirjallisuuden, joka on aaltoillut isänmaamme äidin kasvoilla kuin teräinen vilja.

Finlaysonin alueella sijaitseva työväenmuseo Werstas on tuottanut maata kiertävän Väinö Linna –näyttelyn. Pirkkalaiskirjailijatkin ovat osallistuneet sen kokoamiseen. Yhteistoimintaa tulee jatkaa, näyttelyä laajentaa. Lauri Viita, Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner, Aaro Hellaakoski, helsinkiläiset, turkulaiset, jyväskyläläiset ja muut. Heidän elämäntyönsä muokattaisiin yksi kerrallaan osaksi suurta Suomen kirjallisuusmuseo -näyttelyä.

Ajan myötä sijoitettaisiin kaikki aineisto yhteen Tammerkosken itäpuolelle Werstaan ja Finlaysonin suojiin tai länsipuolelle museokeskus Vapriikkiin ja Tampellan alueelle. Tehdään taas yhteistyötä niin kuin Tampereella on aina tehty. Keskustorin Kivikirjasto ja runopolku toimivat jo nyt sisäänheittäjinä Suomen kirjallisuuden museoon.

Vesilahdelta Elias Lönnrothkin aloitti Kalevalan syntyyn johtanee matkat. Vapauduttuani nyt Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajuudesta alan Kalevalan muistomerkin kulmilta päätoimisesti lobata Suomen kirjallisuusmuseon perustamista Tampereelle, niin että Tammerkosken kuohut näkyvät.

Tampere, vaikka on veljeksistä nuorimpia, niin sunnuntai ja pyhäpäivinä hän kirjoittelee itse kuulumisia ja yhteiskunnallisia asioita painoon lähetettäväksi. Sisältö on ytimellistä vallan, esitystapa nasevaa ja selvää useinpa nerokastakin. Suomen kirjallisuusmuseo sopii parhaiten Tampereelle.

Timo Malmi
(Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja 2002-2008)